Jäsenlehden taitto 2.0

Lähdetään liikkeelle perusasioista

Ensimmäinen asia, josta lähdin liikkeelle oli sovittu deadline sisällöille. Työyhteisön tuli toimittaa siihen mennessä sisällöt minulle, jotta pääsen aloittamaan taittohommat. Sain ihmisiltä tekstiä sekä jonkin verran kuvia. Sisältöjen toimittamista helpotti se, että kantavista teemoista oli sovittu jo etukäteen. Deadlinen lähestyessä muistuttelin ihmisiä teemoista, tein alustavan rungon, jossa jaoin vastuualueet sekä tein muutaman apukysymyksen, joita ihmiset voivat kirjoittaessaan miettiä (mitä, miksi ja kenelle?).

Sisältöjä odottaessani suuntasin kulkuni kirjastolle ja etsin InDesigniin, graafiseen suunnitteluun ja taittotyöskentelyyn liittyviä kirjoja, joita selailin läpi. Perehdyin hiukan tarkemmin julkaisuun tuleviin kuviin, niiden resoluutioon, kokoon, väriprofiiliin, tiedostomuotoon jne. Edellisessä jäsenlehdessä oli nimittäin jostain syystä pari pikselöitynyttä kuvaa ja päätin tällä kertaa välttää moisen onnettomuuden. Selailin myös läpi aikaisempia jäsenlehtiä, mukaan lukien edellistä itse taittamaani, hakeakseni inspiraatiota sekä ottaakseni opikseni joistakin silloin tekemistäni valinnoista.

Tuoreita kirjoja aiheesta ei löytynyt, uusimmat painokset olivat 2010-luvun alkupuoliskolta, mutta onneksi monet perusasiat taittotyöskentelyssä ovat kuitenkin pysyneet melko samanlaisina ja sain hyvin osviittaa oleellisista asioista, sekä siitä mihin on hyvä kiinnittää huomiota. Etsin tuoreempaa tietoa netistä ja kyselin ohjaajaltani Joonalta apua tarvittaessa.

Sitten itse taittamisen kimppuun!

Aloitin tekemällä A5-kokoisen 24 sivuisen dokumentin InDesignissa. Jäsenlehteen tulee siis yhteensä 12 aukeamaa, joista yksi sisältää etu -ja takakannen.

Tästä lähdettiin liikkeelle...

Kuten edellisessä kuvassa näkyy, niin kansi on vain yksi sivu, ei aukeama. Saadakseni kannen aukeamaksi, jouduin säätämään sivunumeroinnin kanssa, joka aiheutti turhautumista ja harmaita hiuksia, mutta lopulta onnistuin siinä tekemällä oman osionsa kansi aukeamalle! En tiedä kuinka tarpeellinen työvaihe tämä oli loppupeleissä ja olisiko lehden voinut laittaa painoon ilman tätä muotoilua, mutta edelliset jäsenlehdet oli toteutettu samalla kaavalla, jota päätin itsekin jatkaa.

Tältä näytti kansiAUKEAMA työskentelyn loppupuolella. 

Jäsenlehden taittamisessa oli omat haasteensa, sillä toisaalta oli olemassa valmis pohja, merkki -ja kappaletyylit, sivupohjat, värit, elementit jne. mutta myös paljon vanhoja fontteja, joita ei ollut enää saatavilla, ja joihin merkki- sekä kappaletyylit oli säädetty sopiviksi... Tästä jäsenlehdestä tulisi siis hybridiversio Katin säädöistä ja vanhoista käytettävissä olevista elementeistä. :D

Tässä tein muutoksia otsikkotyyliin, koska vanhaa fonttia ei ollut enää saatavilla. Tein myös muutamia täysin uusia tyylejä, koska joissain tilanteissa oli helpompaa aloittaa puhtaalta pöydältä.

Aloitin sivujen taittamisen asettelemalla tekstit kohdilleen, jonka jälkeen mietin kuvien asettelua. Tämä oli ensimmäinen luonnos...

Ja tältä näytti lopullinen aukeama! Ei siis kannata jäädä orjallisesti jumittamaan luonnokseen, sillä vaikka se antaakin suuntaa ja auttaa hahmottamaan aukeamaa, niin lopputulos voi olla hyvinkin erilainen mitä on aluksi ajatellut.

Tässä on esimerkki sivupohjasta, niihin voi lisäillä ja tallentaa erilaisia elementtejä, kuten sivunumeroita tai tässä tapauksessa kehyksen. Tätä kannattaa hyödyntää, jos jokin elementti toistuu useammalla sivulla. Se helpottaa työskentelyä huomattavasti, kun elementtejä ei tarvitse joka kerta erikseen lisäillä, vaan voi käyttää valmista sivupohjaa.

Mitä tehdä, jos tekstin kanssa ei toimiteta kuvaa?

Tähän on monta eri ratkaisua, mutta lähtökohtaisesti suosittelen visuaalisuuden tähden kuvittamaan sivun jollakin tavalla. Joskus jos tekstiä on paljon se voi olla hyvin haastavaa, mutta tällöin kannattaa hyödyntää erilaisia typografisia tehokeinoja, kuten lihavointia, anfangia eli suurikokoista ja usein koristeellista tekstin alkukirjainta (näihin olen ainakin itse törmännyt usein vanhoissa satukirjoissa!), sekä esimerkiksi yksittäisen sitaatin korostamista. Esimerkki tälläisestä tapauksesta löytyy edellisestä postauksestani!

Mikäli tekstin jälkeen aukeamalle jää kuitenkin vielä tilaa kuvituksille on muutama vaihtoehto, jota voi harkita:

1. Itsetehty graafinen kuvitus ⬇️

Tässä esimerkissä piirsin Illustratorilla voikukan, jonka lisäksi hyödynsin tekstilaatikoita, fontteja ja värejä tehdäkseni sivusta visuaalisesti mielenkiintoisemman.

Tällä aukeamalla käytin anfangia, piirsin viivoja ja hyödynsin aiheesta aikaisemmin tehtyjä Instagram-postauksia.

2. Jo olemassa olevat kuvat ⬇️

Tässä käytin kuvituksena viime vuonna mielenosoituksesta ottamaani kuvaa ja avasin kuvatekstissä missä ja milloin kuva on otettu. Vanhoja kuvia käyttäessä on tärkeä olla tarkkana sen kanssa, että ne sopii aiheeseen, eikä voi vain laittaa mitä tahansa sattumanvaraista kuvaa.

3. Kuvapankit ⬇️

On myös mahdollista käyttää kuvapankkien kuvia, eli ns. stock photoja, joilla tarkoitetaan kuvia joita voi ladata netistä esimerkiksi Unsplash -sivustolta vapaasti käytettäväksi. Yleensä rajoituksena on kuitenkin maininta mistä kuvapankista kuva on peräisin ja joskus voi olla vaatimuksena mainita myös valokuvaaja. Kuvapankkeja ja niiden käytänteitä on hyvä selailla ja vertailla. Samankaltaisia sivustoja löytyy myös grafiikalle. Esimerkiksi Vecteezy -sivusto, josta löytyy vektorigrafiikkaa.

Kuvien koon ja resoluution säädin Photoshopissa. Vaihdoin myös väriprofiilin CMYK:ksi ja lopuksi tallensin tiedostot tif- muotoon ennen lisäämistä InDesigniin. 

Kuinka hyödyntää kuvaa osana sommitelmaa?

Itseäni on kiehtonut aikakausilehtiä selaillessani kuinka valokuvia voi hyödyntää monella tapaa sommitellessa aukeamaa. Löysin aikoinaan kirpputorilta Jeremy Leslien kirjan: magCulture New Magazine Design, jota sitten lueskelin hakeakseni inspiraatiota jäsenlehden taittoa varten.

Harmikseni kirja oli vuodelta 2003 ja joiltain osin hiukan vanhahtava, mutta hyvät ideathan ei koskaan vanhene ja yllätyin kuinka hyvältä monet kirjaan poimitut lehtien sivut näyttivät pitkästä iästään huolimatta!

Kuitenkin nyt asiaan! :D Sain työkaveriltani kuvan, jossa oli mielenkiintoinen norsukuvio, jota halusin hyödyntää sommitelmallisesti. 

Kuvissa näkyy pari eri versiota sivusta. Alkuun tein norsun ympärille reitin lyijykynätyökalulla ja laitoin tekstin kiertämään reittiä. Tein myös tummennuksen reitin ulkopuolelle, jotta teksti erottuisi selkeämmin. Tappelin TODELLA PALJON kuinka saisin tekstin erottumaan taustasta ja koitin vaikka mitä vippaskonsteja, mutta kaikki tuntui vain tekevän sivusta entistä sekavamman. Lopulta pyysin ohjaajaltani Joonalta jeesiä. Saamieni vinkkien perusteella päädyin laittamaan tekstin valkoiseksi ja lisäämään tilaa norsun ja tekstin välille, jotta saisin sivulle myöskin ilmavuutta. Tämä oli ehdottomasti työläin sivu koko jäsenlehdessä, mutta pakko oli siitä huolimatta säätää, vaikka helpommalla olisin varmasti päässyt, jos olisin vain laittanut kuvan kehykseen tekstin sekaan, niin kuin useimmilla aukeamilla. :D 

Viimeiset silaukset

Kun jäsenlehti oli valmis kuvien ja tekstien sommittelun osalta, oikoluin tekstit, tarkistin sisällöt ja kävin muutenkin lehden yleisilmettä läpi. Lähetin PDF:n työyhteisölle tsekkiin, jonka jälkeen tein tiedostoon vielä tarvittavat muutokset. Viimeiseksi noudatin painon aineisto-ohjeita, joissa kerrottiin millaisilla export-asetuksilla PDF-tiedosto tulee sinne toimittaa (leikkuumerkit yms.), sekä tallensin asetukset InDesignin PDF:n oletusasetuksiin, jotta niitä voi hyödyntää myös jatkossa.

Jäsenlehden verkkoversion pääsee lataamaan tästä.